Etelänpuolen ikkunan takana on vanha omenapuu, se on ollut tässä pihassa jo
paljon ennen meitä.
Se on kasvanut pienestä sirosta taimesta isoksi monihaaraiseksi puuksi.
Sen runko on muhkurainen, paikoitellen kasvaa harmaata jäkälää,
oksat ovat kiemuraiset joka suuntaan harottavat,
puu muistuttaa maailmanlopun risukasaa
Mutta kun kevätneito saapuu puuvanhus herää. Rungossaan se kuljettaa elämän
virtaa paisuville nupuille, terälehtiään avaaville kukille.
Mehiläiset hovimestareinaan se synnyttää uutta satoa, auringon hellimää hedelmää.
Syksyllä kypsät omenat laittavat oksat nöyrtymään kohti maata.
Huokaillen puu kantaa taakkaansa, kunnes oksat taas vapautuvat
ja valmistautuvat talven kylmään ja kuuraan, kiemuraisina jäkäläisinä
sietäen myrskytuulet ja sateet.
Luontoäiti ohjaa, hellii ja kurittaa.
Sadan sanan kirjoitushaaste.
Tällä viikolla sanat: ohjata, paljon, myrsky
Kaunis on puun elämänkaari runossasi.
VastaaPoistaKiitos Susu. Vanhat puut ovat arvokkaita.
PoistaKaunis oodi vanhalle omenapuulle. Lämpimin ajatuksin kirjoitettu.
VastaaPoistaKiitos aimarii. Kyllä vanhat puut oodinsa ansaitsevat.
PoistaKauniisti valitut sata sanaa vanhalle omenapuulle <3
VastaaPoistaKiitos Kirsti Kaija.
Poista