Krapu 38

Hermopeliä

Tunnustelen kielelläni lempeästi sen ääriviivoja. Pyöreähkö, tasainen, pehmeä ja kova samanaikaisesti. Tätä hetkeä ei voi pitkittää. Hengästyttää hieman ja pakko on nielaista ja vetäistä vähän henkeä. Olo on hyvin keskittynyt. Nyt sen on siis tapahduttava, ei voi enää viivytellä. Vielä hetki ja puraisen minttusuklaakonvehdin rikki ja tunnen sen samettisen pehmeän kreemin valuvan kielelleni ja pian täyttäen koko suuni. Suklaan ja mintun liitto! Nam! Poskissa kihelmöi. Makuhermot sähköttävät mielihyvä viestiä aivoille. Nieleskelen pienen määrän kerrallaan, jotta makunautinto ei olisi liian pian ohi. Vääjäämättä kuitenkin huippu on saavutettu ja jäljellä on enää vain suupielien nuoleskelu ja kaihoisan katseen luominen rasian suuntaan…..

100 sanan kirjoitushaaste, otsikko mukaan lukien

Sanat: samettinen, kihelmöidä, ääriviiva

Osallitujat löytyy Caran ja Susun blogeista

Krapu 37

13. päivä

Maija tuijottaa seinäkalenteriaan pieni ahdistuksen tunne rinnassaan ja päättää jättää aamulenkin tekemättä. Soittaa kuitenkin työpaikalle ja ilmoittaa olevansa sairas ja sulkee puhelimensa pois päältä. Hän juo aamukahvinsa hiljaisuudessa, ei avaa edes radiota eikä nouda päivän lehteä postilaatikosta. Selviän kyllä tästä päivästä, kunhan olen ihan hissukseen, hän ajattelee.  Omassa kodissa on turvallista.
Päivä hilautuu verkkaasti kohti iltaa.
Maija vaeltelee huoneesta toiseen, siirtelee esineitä, järjestelee sohvatyynyt, kengät eteisessä päätyvät suoraan riviin. Tyytyväisenä hän istahtaa lukutuoliinsa jatkaakseen lukemista, mutta päättää sittenkin avata puhelimensa. Näyttöön ilmestyy tieto uudesta viestistä ystävältä.
”Missä olit tänään? Muistutan, että huomenna on perjantai 13. päivä. Pysy kotosalla.”


Kirjoitushaaste 100 sanaa, otsikko mukaan lukien. 
Sanat: uusi, oma, ilmestyä

Krapu 36

Lämmin elokuun iltapäivä. Kymmeniä sudenkorentoja parveilee rannan tuntumassa. Istun mökin tyhjällä parvekkeella ja seuraan niiden taitavia kaarteluita.
Yksi sudenkorento istahtaa kädelleni, tunnen sen karheat jalat iholla. Hetken liikehdittyään se painautuu matalaksi ja jää paikoilleen. On aikaa katsella sen värejä ja muotoja. Siivet ovat isot, läpikuultavat, hieman täplikkäät, takaruumis sinertävä, pää iso, silmät suuret. Se on kuin koru. Sudenkorento on kaunis peto joka tarujen mukaan voi ommella nukkuvan silmät kiinni.
Korento vaihtaa asentoa, kohottaa keskiruumiinsa korkealle, siivet kupertuvat eteen, aivan kuin aloittaisi tanssiesityksen. Sen on kuitenkin aika lähteä. Tuokion kuluttua se pyrähtää siivilleen ja häviää muiden korentojen joukkoon. Kiitos kun poikkesit!

Kirjoitushaaste, sata sanaa otsikko muukaan lukien. 

Sanat: tyhjä, kiittää, parveke

Lankojen värjäystä kasveilla

Sain värjäyskärpäsen pureman osallistuttuani marttaporukan kanssa lankojen kasvivärjäykseen joku aika sitten. Kova hinku oli tietenkin kokeilla ihan ite.
Perkasin kukkapenkeista villisti leviävää tarhakäenkaalta. Kokeiluerä oli n. 230 g. Normaalit keitot + aluna ja viinkivi kattilaan. Ja tulos oli ihan huikea!

Lanka 7 veljestä

Vasemmalta: kaksi ensimmäistä I värjäyksessä, tummenpi lanka pohjaväriltään harmaa muut valkoisia. Kaksi oikeanpuoleista II värjäyksestä, alunaa 5 g lisättynä, jätin langat yöksi liemeen. Yht lankaa n. 100 g ja liemessä on väriä edelleenkin. Vielä täytyynee yrittää kolmatta värjäystä.

Jälkivärjäyksiä muista liemistä.

            Keltasipuli ja kokenilli.

Onhan tämä mielenkiintoista!

Palapeittoja

Valmis! Kostutettu ja pingotettu. 

Pingoittaminen muuten tekee hyvän loppusilauksen, tasoittuu pienet "käsialavirheet".

Peitto on kuosissaan.

Palat virkkasin seiskaveikasta. 

Ketjusilmukkakaarilla yhdistäminen keventää peiton ilmettä.

...ja keventää muutenkin.

Pingoitin myös aikaisemmin tekemäni torkkupeiton.

Tämä on neulottu myös seiskaveikasta, kaksinkertaisena.

Seuraavaksi on ohjelmassa lankojen kasvivärjäystä. 

Minkälainen peitto niistä sitten syntyy......

Saa nähdä. :) 

Hyvää Juhannusta käsityöihmiset ja muutkin.

Krapu 19

Mielipaikka

Ensi alkuun tuntui, ettei sille ole paikkaa meidän mökissämme.

Sitä kierrätettiin nurkasta nurkkaan ja se vaikutti tilaa vievältä ja hankalalta.

Sitten paikka löytyi ikkunan läheltä kirjahyllyn vierestä.

Valkoinen maali on käsinojista kulunut pois ja paljas puu on saanut patinaa pintaansa.

Pehmuste hellii mukavasti selkää ja hartioita.

Lattialaudat narahtelevat jalaksien alla,

uneliaasti hiljaisessa keinuttelussa, rytmikkäästi vauhdikkaammassa.

Aivan yksin tästä en saa nauttia. Sen syliin haluavat kaikki.

Se on aitiopaikka, josta voi silmäillä ympäristöä,

tuulen tyyntymistä, meren asettumista, kun sumuseinä hiipii lähemmäksi ja piilottaa vastarannan, kun kuuropilvi väistyy auringon tieltä.

Siinä olen viettänyt unettomia yönhetkiä, keinutellut ajatuksia,

katsellut aamun verkkaista sarastusta.

Kirjoitushaaste, sata sanaa otsikko muukaan lukien. (sanat: silmä, selkä, yksin)

Krapu 18

Pillimies

Mies seisoi selkä suorana, ylväänä lauman edessä. Miehellä oli pilli, pieni mutta tehokas. Mies oli hionut taitojaan äärimmäisyyksiin. Lauma totteli pienintäkin vihellystä. Pienikokoinen mies tunsi olevansa jättiläinen, voittamaton teräsvuori.
Sitten tapahtui se mitä mies syvällä sisimmässään oli pelännyt. Pilli lakkasi toimimasta. Ääntä ei tullut pihaustakaan vaikka mies yritti kuinka puhaltaa, yhä uudestaan ja uudestaan. Pilli oli mykkä. 
Lauma alkoi liikehtiä levottomasti. Hikikarpalot valuivat pitkin miehen kasvoja. Mies yritti huutaa mutta ääntä ei tullut, sanat olivat kadonneet. Pilli oli ollut miehen ääni ja nyt se lakkasi toimimasta. Lauma kiihdytti vauhtia, villiintyneenä se talloi pillimiehen kovaan pölyiseen maahan. Jättiläinen oli kukistettu.

Tämä on Sadan sanan novelli, otsikko mukaan lukien. 

Sanat: pilli, mies, huutaa.

Muut osanottajat löytyvät Susupetalin ja Caravaanin blogeista.