KRAPU 36

Olipa tämä vaikea aloittaa. Kesä ja mitä tein. En oikeastaan juuri mitään. Pientä harrastelua kuten lankojen värjäystä kasveilla, kontaktivärjäystä paperille ja pientä käsityötä. Alkukesästä maa oli rutikuivaa ja kastelusta täytyi huolehtia aamuin illoin, uudestaan ja uudestaan. Kädet siinä venyivät. Viljelykset selvisivät kutakuinkin hengissä.

Kesä on odottelua. Päivien lämpenemistä, viihdyttävää sadetta, uusia perunoita ja mansikoita. Uusia makuja. Koska ensimmäiset tomaatit kypsyvät? 

Tänä kesänä kaukaisempia sukulaisvieraita ei tarvinnut odotella. Kukaan ei matkustellut.

Aikaa olisi ollut kirjoittamiseen mutta sanat olivat muurautuneet saamattomuuden savikkoon. 

Nyt pikkuhiljaa heräilen kesäunesta ja etsin villasukat jalkaani aamuisin. Kaste kimaltelee nurmikolla ja tuuli kuiskii syksyä. Muistikirjan sivuille ilmestyy sanoja….

Sadan sanan teksti -haaste

sanat: uudestaan, maa, viihdyttää

Käsityötä ja käsitöitä

 

Postilaatikkoon tipahti kansalaisopiston opinto-opas.

Joka syksy houkuttelevia kursseja ja moneen

tekisi mieli osallistua mutta.....

Syyskuun lopulla olisi jälleen lasinsulatusviikonloppu.

Saa nähdä mikä on koronatilanne,

voiko lähiopetusta pitää.

Jos ei, niin se olisi harmi.

Tätä kädentaitoa kun ei kotona pysty harrastamaan.

Ja idea kursseissa on se

yhdessätekeminen,

ideoiminen,

seurustelukin.

Onneksi on joitakin kursseja jotka voidaan

pitää etänä.

Luovan kirjoittamisen kurssi toteutunee 

etänä jos ei voida olla lähiopetuksessa.

Tietysti kasvokkain oleminen

on aina antoisampaa

mutta nyt mennään tilanteen mukaan.

Tehdään käsillä jotain muuta,

pääasia että tehdään.