Ensilumi
Yöllä on satanut lunta, pehmeää, valkoista hiljaista lunta. Vesi on vielä vapaa, se kuvastaa harmaat pilvet tyyneen pintaansa. Himmeä valo on paperinohutta. Ilma raikasta, kirpeää. Puut ovat nukahtaneet valkoiseen peittoonsa, ruoho on vaiti lumen alla. On hiljaista. Kameran rapsahdus rikkoo ikävästi tunnelman.
Yritän hiipiä lähemmäs rantaa. Askelten alla lumi napsahtelee pehmeästi, ei muita jälkiä kuin omani. Tuntuu ilkeältä rikkoa puhdas lumipeitto. Tumman veden ja lumen kontrasti on kiehtova, suorastaan taianomainen.
Pieni tuulenvire herättelee puita, pudottelee oksilta lunta. Tämä ensilumen hetki ei kestä kauaa, pian se on haihtunut. Hiljaisuus rikkoutuu tuulen kohinaan, vesi alkaa väreillä, muodostaa aallokkoa. Lumous on poissa.