Sivut

30.8.2020

KRAPU 36


Olipa tämä vaikea aloittaa. Kesä ja mitä tein. En oikeastaan juuri mitään. Pientä harrastelua kuten lankojen värjäystä kasveilla, kontaktivärjäystä paperille ja pientä käsityötä. Alkukesästä maa oli rutikuivaa ja kastelusta täytyi huolehtia aamuin illoin, uudestaan ja uudestaan. Kädet siinä venyivät. Viljelykset selvisivät kutakuinkin hengissä.

Kesä on odottelua. Päivien lämpenemistä, viihdyttävää sadetta, uusia perunoita ja mansikoita. Uusia makuja. Koska ensimmäiset tomaatit kypsyvät? 

Tänä kesänä kaukaisempia sukulaisvieraita ei tarvinnut odotella. Kukaan ei matkustellut.

Aikaa olisi ollut kirjoittamiseen mutta sanat olivat muurautuneet saamattomuuden savikkoon. 

Nyt pikkuhiljaa heräilen kesäunesta ja etsin villasukat jalkaani aamuisin. Kaste kimaltelee nurmikolla ja tuuli kuiskii syksyä. Muistikirjan sivuille ilmestyy sanoja….


Sadan sanan teksti -haaste

sanat: uudestaan, maa, viihdyttää


21.8.2020

Käsityötä ja käsitöitä

 



Postilaatikkoon tipahti kansalaisopiston opinto-opas.
Joka syksy houkuttelevia kursseja ja moneen
tekisi mieli osallistua mutta.....

Syyskuun lopulla olisi jälleen lasinsulatusviikonloppu.
Saa nähdä mikä on koronatilanne,
voiko lähiopetusta pitää.
Jos ei, niin se olisi harmi.
Tätä kädentaitoa kun ei kotona pysty harrastamaan.




Ja idea kursseissa on se
yhdessätekeminen,
ideoiminen,
seurustelukin.

Onneksi on joitakin kursseja jotka voidaan
pitää etänä.
Luovan kirjoittamisen kurssi toteutunee 
etänä jos ei voida olla lähiopetuksessa.
Tietysti kasvokkain oleminen
on aina antoisampaa
mutta nyt mennään tilanteen mukaan.

Tehdään käsillä jotain muuta,
pääasia että tehdään. 


25.6.2020

Uutta väriä lankoihin

Taas on se aika....


....vaikka helteessä pelkkä oleminen tuottaa hikoilua
niin värjäyskattila porisee iloisesti.

Uutena kokeiluna saarnipuun kuori, vyyhti vasemmalla.
Väri kuvassa ei ihan oikeaa sävyä näytä. 
Tumma vyyhti, hiukan vihertävä on samettijalkaa
ja samassa liemessä koirankarvalanka otti vaaleamman
vihertävän värin.
Punaiset ovat verihelttaseitikkiä jälkiväreineen.

Ohuet langat Regiaa ja paksummat 7-veljestä



Saarnipuun kuoren liemi oli tosi tummaa....


...lopputulos olikin sitten yllätys.
Viehätys onkin juuri siinä että yllätyksiä tulee. :D

Sadetta odotellessa!
Aurinkoisia päiviä....

16.6.2020

Kesäelämää

Kesä on nyt. 
Valoa, lämmintä, aurinkoa. Elämää pursuaa joka puolelta.


On kiire kasvattaa uusi sukupolvi.



Pienestä pesäkolosta suureen maailmaan.
Alku voi olla hankalaa.


Jokaisella on oma paikkansa ja tehtävänsä
Olla vartiossa tai sitten muuten vaan
omissa oloissaan.


Yhdessä on kuitenkin turvallista.
Nähdä unta avoimin silmin.




Tehdä työtä.......


....ja haaveilla.



HYVÄÄ JUHANNUSAIKAA!

17.5.2020

Krapu 21




Kyllä tämä tästä…

Kevät. Aurinko lämmittää kasvoja, vedessä tuhat timanttia läikkyy.
Tuuli viilentää niskaa, rapisuttaa kuivia koivulehtiä.
Kivi on kylmä, kahvimuki lämmittää hetken kohmettuneita sormia. 
Joku lintu laulaa aina. Toitottaa reviiriään, pesäpönttö on jo varattu kauneimmalle.
Miten voi esikot ja kylmänkukat loistaa noin heleästi? Taipuvat vienosti ilmavirrassa, ojentuvat taas kohti aurinkoa.
Itse palelen toppatakissa ja villasukissa.
Mustarastas hautoo halkopinon suojassa. Illalla lurittelee huilullaan kuusen latvassa.
Kevät. Valo. Herääminen.
Mieli lepattaa kuin keväinen sitruunaperhonen.
Kaikki puskee eloon vasten kylmyyttä. Sade on räntää, rakeita, laituri muuttuu valkeaksi poluksi.

Täällä ei koronaa muualla kuin uutisissa.
Kesä ei vielä ojenna kättään. On vain pärjättävä.


Sadan sanan kirjoitushaaste.
Sanat: kevät, korona, kesä


Kiitos Cara ja Susupetal sanoista ja mukavista aiheista. Syksyllä taas jatketaan.

16.5.2020

Lasinsulatusta

Kevättalven lasinsulatusviikonloppu kansalaisopistolla.

Tämä työ sulatettiin ensin tasona ja toisella kerralla kuperaksi.

Lasitöiden kuvaaminen vaan on niin hankalaa...



Ikkunan edessä lasityö on aina parhaimmillaan.
Päivän mittaan valon määrän muuttuessa myös värit saavat toisenlaisia
sävyjä.



Lipaston päällä, ei juurikaan erilaisia vivahteita.


Kun laittaa pienen tuikun "majakan" taakse syntyy taas uusia sävyjä. (Nyt ei sattunut olemaan yhtään tuikkua :D)

22.4.2020

Krapu 17


Tasaisen talvimöllöttelyn jälkeen kevät iskee voimalla puutarhaharrastelijan sieluun. Syntyy pikainen päätös siirtää kymmenisen vuotta samassa paikassa kasvanut liljapuska toiseen paikkaan. Lapio kylkeen ja napakka polkaisu, toinen ja kolmas. Usean lapionpiston ja kankeamisen jälkeen liljapaakku pysyy tiukasti paikallaan. Hiki valuu pitkin selkää ja naama punottaa, näkö alkaa jo sumentua vähtäämisestä.  Lisää työkaluja työmaalle, paakku on pakko halkoa palasiin. Kasvupaikka alkaa näyttää taistelutantereelta. Hirmuisen painimisen ja äheltämisen jälkeen juurakko on neljässä osassa. Multaa on joka paikassa, hiuksissa, naamassa, vaatteissa.

Puutarhaharrastelija pyyhki hien otsaltaan multaisella hanskallaan. Päivän kohokohta on vasta siinä vaiheessa, kun liljapaakut on istutettu uuteen kasvupaikkaan. 

Voihan kevät, mitä saatkaan aikaan!




Tämä on sadan sanan kirjoitushaaste.
sanat: tasainen, sumentua, kohokohta