Sivut

8.11.2023

Krapu 45


 

Tästä piti tulla koti loppuelämäksi. Ylimmän kerroksen ikkunoista näkymä yli kaupungin merelle oli houkutteleva. Tartuin porkkanaan ja maksoin huikean käsirahan asunnosta. Ripeästi talo nousi harjakorkeuteen ja unelma näytti todelta. Sitten elämä keikahti epätoivoon pahemman kerran. Yhden yön aikana ilmestyi seinämaalaus. Minusta se näytti upealta mutta taidetta ymmärtämättömät rakennuttajat luulivat sitä homeeksi, keskeyttivät rakentamisen ja häipyivät rahoineen mukavuussaarille. Sinne meni minun ja monen muun unelmakotihaaveet. Sinne menivät vaivalla säästetyt rahat.

Myöhemmin eräs uutinen tuotti jonkinlaista lohtua. Tyynellä merellä tsunami oli pyyhkäissyt erään mukavuussaaren käytännöllisesti pois kartalta. Ei jäänyt puuta ei taloa ei mitään.

Mielessäni näin suuren määrän aalloilla kelluvia lionneita seteleitä.


Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti.

Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin. SusuPetal:in blogissa

Tällä kertaa kuvahaaste.



13 kommenttia:

  1. Oi, miten ihana loppu tarinassasi! Kosto on toisinaan niin suloista!

    Harmi vaan, että etenkin tällä hetkellä, kun rakentaminen on heikoissa kantimissa, juttusi voikin tulla todeksi joillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpon rahan kerääjiä riittää ja joku menettää kaiken säästämänsä.

      Poista
  2. Minäkin tykkäsin lopusta, se oli mainio! Näen ne setelit kellumassa valtameressä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä hieman lievittää tuskaa sellainen kuvitelma.

      Poista
  3. Konkurssi ja pesän kavallus naamioitus homeongelmaksi :-).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naamioita on monenlaisia, tällä kertaa tällainen :)

      Poista
  4. Paratiisi- tai niin kuin itse niitä kutsun, parasiittisaaret saisivat todellakin kadota tsunameihin. Sitä odotellessa. Hyvä ja toivoa antava krapu, vaikka kirjoittajalle kävikin huonosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina täytyy olla hieman toivoa tässä elämässä silloin kun tuntuu että kaikki on mennyt.

      Poista
  5. Elämänmeno meidänkin lintukodossa keikahti jo yli kolmekymmentä vuotta sitten, siinä 1980- luvun lopulla, setelikantaan.
    Jopa taiteesta on tullut kertakäyttöistä. Yritäpä ostaa uutena v. 2007 painettua kirjaa, tasokastakin....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katastrofeissa on se ikävä puoli että jotkut hyödyntävät röyhkeästi toisten kustannuksella.

      Poista
  6. Ahneus on tämän hetken suuri vitsaus. Härskiä touhua nyhtä palkansaajien säästöt viekkaudella.
    Mutta tulevatko petkuttajat sittenkään onnellisiksi ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Petkuttajilla ei taida pahemmin omatunto kolkuttaa. Pääasia että saadaan haalittua helppoa rahaa.

      Poista
  7. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!