Sivut

17.4.2022

Krapu 16

Huhtikuu 1960.

”Rakas päiväkirjani. Meillä oli tänään koulussa koelaulua. Halusin laulaa, Yksi ruusu on kasvanut laaksossa. Opettaja ehdotti paremmin lapsille sopivaa mutta en antanut periksi. Lauloin molemmat säkeistöt, yksikin oisi kuulemma riittänyt.”

Lattialla on hujan hajan vihkoja, kirjoja ja valokuva albumia. Saara istuu nojatuolissa selailemassa kansakouluaikaista päiväkirjaansa. Hän muistaa hyvin koelaulupäivän. Toiset  jännittivät mutta Saara odotti innolla vuoroaan. Hän tykkäsi laulamisesta. Olisipa silloin ollut laitteita, jolla taltioida esityksiä.

Saaralla on edessä muutto kerrostaloasuntoon. Tavaraa omakotitalon varastoihin on kertynyt paljon.  Lajittelu on hidasta, luopuminen työlästä mutta Saara on aina katsonut eteenpäin elämässä. Hyräillen hän jatkaa muuttosiivoustaan ”Yksi ruusu on kasvanut laaksossa…..”


Krapu on oma otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti.

Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetal

Sanat tällä viikolla: tallentua, kerrostalo, laulu

  

14 kommenttia:

  1. Vai olisi opettajan mielestä yksi säkeistö riittänyt, höh.

    Paljon on Saaralla karsittavaa muuttaessaan, onneksi muistot voi kaikki pakata mukaan.

    Minä muuten myös pidin laulukokeista, tykkäsin laulaa, eikä koskaan jännittänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koulun laulukokeet oli varmaan toisille painajaista. Itse en kovasti jännittänyt mutta en vapaaehtoisestikaan esiintynyt.

      Poista
  2. En laula puhtaasti, mutta kotona lauleskelen aina. Koulussa oli ihan kamalaa, kun piti mennä luokan eteen laulamaan. Tarinastasi nousi vahvasti mieleen oma kouluaikani ja nuo vaikeat hetket! Tuo ruusulaulu oli yksi minunkin suosikeistani <3, vaikka en puhtaasti sitäkään osannut laulaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokainen laulaa äänellään. Muistan että joskus kävi niin että luokassa oli vain opettaja ja oppilas koelaulun aikaan. Muut odottivat vuoroaan eteisessä. Se helpotti monia :)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Muutto voi olla ihan positiivinen asia kun se tapahtuu omsta tahdosta.

      Poista
  4. Useimmilla meistä on muistoja koulun laulukokeista, kauheista tai kivoista. Minä halusin aina laulaa vaikean Maa on niin kaunis., ei mennyt kovin hyvin :) Tsemppiä Saaralle muistojen läpikäymiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saara varmaankin pärjää muuton ja muistojen kanssa. Laulukokeet koulussa tosiaankin ovat olleet joillekin tuskien paikka. Kaikkia näitä kannetaan mielessämme läpi elämän.

      Poista
  5. Tuli mieleen, miksi noihin muistoihin palaa vain kun muuttaa? :) Silloin vajoaa ajatuksiinsa ja homma kestää. Kokemuksesta tiedän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esineisiin liittyy muistoja ja joskus muuttaessa joutuu puntaroimaan mistä luopuu ja mitä ottaa mukaan.

      Poista
  6. Muutossa tulee tsekattua mitä vielä haluaa mukaansa, mistä on valmis jo luopumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on toisinaan aika pitkä ja uuvuttava prosessi. Välttämätön kuitenkin.

      Poista
  7. Niin totta, että muuttoa tehdessä uppoutuu liian usein muistelemaan. Ehkä se on kuitenkin terapeuttista.
    Minäkin muistan koulun laulukokeet ja niiden tuoman stressin ja tuskan. Lopulta aina päädyin, etten laula.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistot kulkevat mukana, uinuvat ja heräävät taas eloon vaikkapa muuton yhteydessä kun tavaroita käy läpi. Sillä saattaa olla monenlaista vaikutusta.
      Koulun laulukokeet nostaa pintaan monelle "ei niin kivoja" muistoja.

      Poista

Kiitos kommentistasi!