Älä tuijota! En näytä enää hyvältä. Haluatko hajottaa minut lopullisesti,
paloitella ja sulattaa uudeksi tuotteeksi. Muistatko kun aloitimme yhdessä? Olin
jo kokenut merellä monenlaista, kun Sinä tartuit ruoriini. Tehtiin pitkiä
päiviä, säässä kuin säässä. Sinä luotit kykyyni ja kestävyyteeni aina. Lihotin
lompakkoasi ja mainettasi. Minä luotin Sinun merimiestaitoihisi.
Miksi lakkasit huolehtimasta minusta? Annoit ruosteen vallata, maalin
rapistua, laitteiden vanhentua. Nyt vandaalit tekevät sisuksistani törkyä.
Tekevät minusta kurjan lopun.
Älä tuijota, tee jotain. Laita minut kuntoon, irrotetaan köydet ja suunataan
ulos merelle. Navigoidaan ohi saarien rauhalliselle syvänteelle. Päästä minut
sinne minne hylätyt alukset kuuluvat. Meren pimeään hiljaisuuteen.
Älä tee minusta ravintolalaivaa.
Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti.
Viikon krapusanat tai kuva ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetal blogissa
Niinpä, niin moni laivavanhus päätyy ravintolalaivaksi. Onhan sellainen elämä niin toista kuin kyntää valtameriä, laivaparka.
VastaaPoistaSaahan niistä vanhoista laivoista, varsinkin purjelaivoista, eksoottisia ravintoloita ihmisille. Täyttyisi se merenpohjakin ennenpitkää....:)
PoistaViimeksi pari vuotta sitten olen istunut Turussa Mustan Rudolfin kannella. Tältäkään laivalta tuskin kysyttiin koskaan miten se toivoisi saada vanhettua. Mutta ainakaan laivaa ei hylätty ja itse kyllä viihdyin hyvin sisareni ja hänen tyttärensä seurassa tuona kauniina kesäpäivänä merta ihaillen.
VastaaPoistaHylkääminen on surullisinta. Palveleminen ravintolalaivana joillekin aluksille sopii varmasti.
PoistaHylätyt alukset päätyvät purettaviksi joko teksasiin tai intiaan, siis tosielämässä. Juuri muuten jenkit romuttivat viimeisen öljykäyttöisen lentotukialuksen, olisi saanut halvalla, yhdellä dollarilla!
VastaaPoistaKaunis krapu, hyvin kirjoitetu kun meni tunteisiin, olin jo laivakeräystä laittamassa pystyyn;)
Hyvä kun osui ajatukseni johonkin. Keräyksellä olisi saatu laiva kuntoon ja vielä hiukan kyntämään merta :D
PoistaKyllä vanhalle laivalle tekisi hyvää päästä vielä kerran aavalle merelle ja hävitä myrskyn aikaan syvyyksiin...
VastaaPoistaJuuri näin Cara. Kunniakas loppu <3
PoistaKaunis ja kaihoisa krapu. Me kaikki vanhenemme ja kaiholla muistelemme (ehkä!) nuoruutta, laivakin.
VastaaPoistaKaikkia asioita ei ehkä kaiholla muistele. Hylätä ei saisi kuitenkaan ketään.
PoistaLaiva kaipaa pidettyä omistajaansa, joka kenties on myös "rapistunut", ettei pysty huolehtimaan laivastaan.
VastaaPoistaIkävä molemminpuolinen.
Jotain on omistajalle tapahtunut kun ei ole jaksanut huolehtia laivastaan. Näin käy usein ihmisten keskenkin.
PoistaKauniisti kirjoitettu, koskettava krapu. Toivottavasti omistaja kunnioittaa laivavanhuksen tahtoa.
VastaaPoistaKiitos Kirsti Kaija. Kovin helppo ei ole toteuttaa laivavanhuksen viimeistä toivetta. Toivottavasti ainakin yrittää.
PoistaIhan kohtuullisia toivomuksia. Onko laivasta tulossa "kesäkissa"?
VastaaPoistaKaikista hylätyistä voi tulla kesäkissa:) ja toivomuksia voi aina esittää.
PoistaVoih, parempi edes ravintolalaivana kuin yksin hylättynä, surullisena.
VastaaPoistaNiin, mutta jos ei enää jaksais olla toisten huvipaikkana.....
Poista