Neljä tyttöä on kumartuneena ullakkohuoneen pienen pyöreän pöydän ääreen. Jokainen pitää sormeaan kumollaan olevan juomalasin päällä. Lasin alla on voipaperi, johon on piirretty kirjaimia ja numeroita. Eräs tytöistä on kysynyt, kuka liikkuu ulkona. Huone on hämärä, pari kynttilää palaa sivupöydällä. Lasi lähtee liikkeelle ja tytöt seuraavat silmät soikeina syntyvää tekstiä: M U R H A A J A.
- Se on se vankikarkuri!
- No eikä ole….
- On se! Uutisissa sanottiin, että vankilasta on karannut murhamies.
- Minä en uskalla enää, äkkiä valot päälle!
Valot sytytetään, kynttilät puhalletaan sammuksiin. Neljä kalpeaa tyttöä puntaroivat mikä on todellista ja mikä ei.
Tämä on sadan sanan Krapu haaste.
Viikon sanat: murhaaja, todellisuus, kumartua. Sanat antoi SusuPetal
Tuttu juttu nuoruudesta, tuota on tullut harrastettua ja kauhu oli yhtä hyytävää kuin tytöillä kertomuksessasi!
VastaaPoistaHommassa on hyvät ainekset kauhulle SusuPetal.
PoistaOmakohtainen kokemus on minullakin. Eka kerta jäi viimeiseksi, tuli just eteen - mikä on todellista, mikä ei.
VastaaPoistaHyvä krapu.
Kiitos aimarii. Taisi näilläkin tytöille jäädä ainoaan kertaan tämä kokeilu.
PoistaTuttua nuoruudetsa, tuli muutama kerta kokeiltua. Lopuksi aina piti kysyä, että kuka lasia liikuttaa, ja siihen loppui joka kerta istunnot.
VastaaPoistaNiin, jokuhan sitä lasia liikutti Cara :D
PoistaHah, spritismiä tuli penskana kokeiltua, mutta ei meillä mitään näin hirveää näkynyt :DD
VastaaPoistaEipä nämäkään tytöt oikeasti mitään nähneet, mielikuvitus vaan lähti täydelle laukalle :)
PoistaKiitos Uuna. Kuinka helposti joskus pelko tarttuukin.
VastaaPoistaNoita oli hauskan pelottavaa nuoruudessa tehdä. Aina yhtä jännittäviä :)
VastaaPoistaTotta! Suunnitellessa hauskaa ja sitten totettamisessa jännittävää ja pelottavaakin.
Poista