Sivut

2.9.2019

Krapu 36

Lämmin elokuun iltapäivä. Kymmeniä sudenkorentoja parveilee rannan tuntumassa. Istun mökin tyhjällä parvekkeella ja seuraan niiden taitavia kaarteluita.
Yksi sudenkorento istahtaa kädelleni, tunnen sen karheat jalat iholla. Hetken liikehdittyään se painautuu matalaksi ja jää paikoilleen. On aikaa katsella sen värejä ja muotoja. Siivet ovat isot, läpikuultavat, hieman täplikkäät, takaruumis sinertävä, pää iso, silmät suuret. Se on kuin koru. Sudenkorento on kaunis peto joka tarujen mukaan voi ommella nukkuvan silmät kiinni.
Korento vaihtaa asentoa, kohottaa keskiruumiinsa korkealle, siivet kupertuvat eteen, aivan kuin aloittaisi tanssiesityksen. Sen on kuitenkin aika lähteä. Tuokion kuluttua se pyrähtää siivilleen ja häviää muiden korentojen joukkoon. Kiitos kun poikkesit!


Kirjoitushaaste, sata sanaa otsikko muukaan lukien. 
Sanat: tyhjä, kiittää, parveke

14 kommenttia:

  1. Tarinasi toi mieleen hieman hämärän hetken mökillä ja korennon kauneuden.

    VastaaPoista
  2. Hienosti kerrot hetkestä korennon seurassa! Symppis juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos AilaKaarina. Sudenkorennot ovat jotenkin sympaattisen mystisiä olentoja. Varsinkin perehtyy niiden elämän kiertoon.

      Poista
  3. Mitähän tuo korento halusi sinulle kertoa? Ihana mökkitarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Der Seidenspinner. Jotain kerrottavaa sillä selvästi oli. En vaan osannut "lukea" sen viestiä. :)

      Poista
  4. Sudenkorennot ovat tarumaisen kauniita ja kirjoituksesi antoi arvoa näille upeille lentäjille!

    VastaaPoista
  5. Kiitos SusuPetal. Meillä on on mökin rannassa joka kesä runsaasti korentoja. Ne ovat tosi komeita.

    VastaaPoista
  6. Ihana tarina <3 Sudenkorennot ovat niin kauniita, en ole montaakaan tänä kesänä nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos riitta k. Hyönteismaailman kuninkaallisia nämä korennot.

      Poista
  7. Sudenkorennot ovat todella kauniita - niiden siivissä hehkuu kulta ja hopea. Jotenkin ne ovat samaan aikaan vahvoja, mutta silti herkkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit. Onneksi niitä pääseen joskus tarkkailemaan hyvinkin läheltä.

      Poista

Kiitos kommentistasi!