jos talossani olisi vintti
siellä olisi kaikki minun muistoni
iloiset ja ikävät valoisat ja tummat
ne tylsät myös
kulkisin usein narisevia
rappusia ylös tarkistamaan
ovatko ne vielä tallessa
vai ovatko koit nakertaneet niinin
reikiä
tai hämähäkki verkottanut kaikki
yhdeksi
tiukaksi nipuksi josta en erottaisi
yhtäkään
pölyttyneitä ne kuitenkin ovat suurin
osa
ja muisti pettää takuu varmasti
ehkä ei löydykään sitä parasta vaalittua
sellaisena kuin sen muistaa
runo punakantisessa kiiltokuvamuistikirjassa
”muista aina minua
kun kirppu puree sinua
jos se puree kovasti
sinusta tulee rovasti”
on kirkkaasti muistissa
mutta oliko se isosiskon muistikirja….
”jo joutui armas aika…”
varma koulumuisto
siellä vintissä kaikki
Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sanan teksti.
Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetal:in blogissa
Tällä viikolla aiheena Muisti
Helposti ne muistot sinne vintille unohtuvat. Miten hienoa on löytää vanhoja kansakoulun aikaisia kiiltokuva-muistikirjoja ja niitä värssyjä :)
VastaaPoistaNiinpä, kun olisikin tallessa ystävämuistikirja.
PoistaKyllä ne kaikki muistot ovat tallessa, aika ehkä haalistaa mutta loppujen lopuksi kaikki unohtuu, niin hyvät kuin pahatkin muistot.
VastaaPoistaYlläolevan kirjoitti sini.
PoistaNäin se vaan on Sini, muistot karsiutuu pikku hiljaa mutta aina jotain kulkee mukana.
PoistaNiin kuin jo pasaselle kirjoitin, haluan muistaa ne kauneimmat, panna päällimmäiseksi paremmat, Eino Leinoin sanoin. Olla armelias toisille ja itsellenikin. Aina se ei onnistu, joten olisikin hyvä, jos olisi vintti jonne ne ikävät muistot voisi viedä, lukita ovi ja heittää avain vaikkapa kaivoon.
VastaaPoistaJos ihmisen muistiin jäisi vain ne kauneimmat eikä lainkaan ikäviä niin ihmisluonne muuttuisi aika tavalla. Tarvitsemme elääksemme myös ne ikävät muistot.
PoistaVintille unohtuu paljon pölyttymään, mutta ne tärkeimmät, todella sykähdyttävimmät muistot ovatkin sydämessä, jossa eivät pölyty. Voivat ajan/iän myötä toki haalistua, mutta yleensä ne voi kaivaa muistista, milloin on tarve.
VastaaPoistaNäin on aimarii. Muistelu virkistää ja palauttaa asioita mieleen,
PoistaVinteillä on kansakunnan muisti!
VastaaPoistaYstäväkirjat olivat ihania!
Voi kunpa olisi säilynyt jotain ystäväkirjoituksista. Nyt ne ovat muistin varassa.
PoistaVintiltä löytyy muistoja niin kauan kuin vesikatto pitää sateen loitolla ja välikatto kestää muistelijan painon!
VastaaPoistaNo tottahan tuokin.Täytyy pitää muistoista huoli ja tilkitä katto ja pysyä hoikkana :D
PoistaHaikean kaunis runo. Herkkä kuva sopii tunnelmaan. Tuo rovasti-loru ei ollut tuttu, oli hauska ja juuri sellainen, joita lapsena hoettiin. Lapsuudenkotini kiinnostavimmat paikat olivat ullakko (tai vintiksi sitä meilläkin kutsuttiin) ja kellari.
VastaaPoistaKiitos Oriolus kommentistasi. Ullakko on kiehtova paikka. Muistojen vitriini.
Poista