HUKKAPAIKKA
Jouduin
tänne vaikka olin hyvissä toiveissa, että näin ei kävisi. Läheltä piti
-tilanteita on ollut mutta olen pelastunut viime hetkellä. Nyt olen täällä
keskellä kaikenlaista sekalaista tavaraa. Joitakin on kohdeltu huonosti.
Sateenvarjo edessäni näyttää rähjääntyneeltä.
Kesken
hiljaisuuden alan soida. Minä soin ja soin, viimein hiljenen. Yritän vastustaa
ajatusta, että minua ei löydettäisi. Vieressäni on samanlainen, hiljaa
liikkumatta. Unohdettu.
Muistan
kun minut jätettiin kahvilan pöydälle. Tuntien jälkeen pienet mukavat kädet
poimivat minut. Minua kuljetettiin pitkin katua, jossain vaiheessa putosin
kivetykselle, sen jälkeen en muista mitä tapahtui.
Nyt minä soin taas! Viidennen jälkeen minuun tartutaan, pääsen pois. Minä Olen Jonkun Oma.
Krapu on otsikko
mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti.
Viikon krapusanat
ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetal blogissa
Sanat tällä viikolla: oma, vastustella, mukava
Kiintoisa tarina ja jätti mietittävääkin.
VastaaPoistaHienoa, että soit taas - jonkun Omana. Sinut löydettiin uudelleen.
Toiset löydetään ja hyvä niin :)
PoistaUnohduksia sattuu, mut toivottavasti pääsee jonkun Omaksi :)
VastaaPoistaIhminen on perin huoleton tavaroidensa kanssa, toisinaan.
PoistaVoi sinua, niin helposti katoat ja joudut hukkaan. Mutta onneksi tällä kertaa pääsit kotiin. Ainakin jonkun omaksi!
VastaaPoistaOn hyvä olla jonkun oma :D
VastaaPoistaVoi miten ihana stoori! Itse en ole unohtanut tai hukannut koskaan omaani. :)
VastaaPoistaToistaiseksi en ole itsekään hukannut mitään tärkeää tavaraa....muistaakseni 🤭
PoistaOn hyvä olla toisen oma, kun on myös itsensä oma :)
VastaaPoistaNäinhän se on :)
PoistaHieno tarina, joka jää soimaan varmasti pitkäksi aikaa minussa. Annan sen avautua hiljalleen, sillä koen tämän hyvin symbolisena: olla jonkun oma, ainakin itsensä oma ja siksi voi soida. Löytäjän, poimijan kädet, ne mukavat kädet, saattoivat olla omat kädet, jotka löysivät jotakin unohtunutta, kadonneeksi luultua? Ja nyt se soi!
VastaaPoistaKiitos AilaKaarina. Kiva kun jotain jäi soimaan sinussa tämä teksti. <3
PoistaIhana tarina. Kiva, että sinä olet jonkun oma, jospa sinusta pidettäisiin tarkemmin nyt huolta.
VastaaPoistaKiitos aimarii, ehkä omistaja pitää parempaa huolta jatkossa :)
PoistaSelvästikin on luettu oliko se Hellaakosken runo, jonka Aarre Merikanto sävelsi, siis se kesäyö. Ainakin se laulu päättyy niin, että "minäkin kumarran pääni, minunkin sisällä soi, soi..."
VastaaPoistaHellaakosken runoa ei ole luettu, tämä "soiminen" on aivan muuta :D
Poista