Olen ollut liikkumaton ja seurannut muiden touhuja. Se on helppoa sillä minuun ei kukaan kiinnitä huomiota. Toiset ovat koristautuneet silmiä hiveleviksi luomuksiksi, toiset vähän hillitymmin mutta kuitenkin näyttävästi. On tähtiä, nauhaa, kuorrutuksia, mikään ei tunnu olevan mahdotonta. Pientä röyhistelyä olen huomaavinani joissakin yksilöissä. Olemme kohteliaan etäällä toisistamme, annamme riittävästi tilaa. Oikeastaan meidät on aseteltu suunnitelmallisesti.
Olen edelleen vaiti ja kuuntelen. Tämä on viihdyttävää, vaikka painava kuori alkaakin vähitellen väsyttää.
Tunnen kuinka tuuli alkaa keinuttaa minua ja pudottelee lumen oksiltani. Pian nämä talven naamiaiset ovat ohi. Omenapuu vieressäni on joutunut pudottamaan kuuraiset hepeneensä yltään ja näyttää aika riutuneelta.
Kesän naamiaisia odotellessa.
Tämä on sadan sanan kirjoitushaaste. Sanat antoi SusuPetal
Sanat: mahdotonta, riittää, naamiaiset
Ihanasti veit naamiaiset kesään! Sitten taas luonto koristautuu parhaimpiinsa, ei auta kuin odotella.
VastaaPoistaKiitos riitta k. Näi se on, talven jälkeen tulee kevät ja sitten kesä!
PoistaOi, noita kevään ja kesän naamiaisia kaipaan! Ihana tarina.
VastaaPoistaKiitos SusuPetal. Ihania naamiaisia nämä luontoäidin järjestämät.
PoistaKuin suoraan meidän omenapuista. Ensin valkoisella koristellut naamiaiset ja pian jo vihreät silmut. Elävä kertomus.
VastaaPoistaKiitos Cara. Vanhat klyhmyoksaiset omenpuut ovat kauniita kyllä ihan paljaanakin.
PoistaKauniit ovat molemmat - talven ja kesän naamiaisasut.
VastaaPoistaNäin on Kirsti Kaija.
PoistaOmenapuu pitää monet hienot naamiaiset vuodenkierron aikana.
VastaaPoistaJuurikin näin! Ensin puhkeaa silmut, sitten kukat ja lehdet ja lopuksi omenat kypsyvät.
PoistaVoi, minäkin odotan näitä kesän naamiaisia!
VastaaPoistaKannattaa odottaa jännityksellä, ei tiedä minkälaiset naamiaiset ovat tulossa :D
PoistaLuonnon järjestämät naamiaiset ovat ihania. Niihin olemme kaikki kutsutut.
VastaaPoistaKivasti kirjoitat.
Muuten - minun krapuni sivuaa talvea myös.
Kiitos aimarii. Nämä luonnon näyttämöt ovat ilmaisia. Täytyy vaan pitää silmät auki ja mieli avoimena.
PoistaEn millään keksinyt kenestä, ihmisestä vai eläimestä, oli kyse ennen loppua. Mun lepparini puu se siinä pohdiskeli :) Kiehtovasti kirjoitit.
VastaaPoistaKiitos AilaKaarina. Pidän itsekin havupuista, etenkin sitkeästä katajasta. Täytyy joskus vaihtaa näkökulmaa pois tästä ihmisen toisinaan niin yksitoikkoisesta katselista.
Poista