Sivut

5.1.2020

Krapu 2


Leijona on kesytetty. Se makaa jalkojeni juuressa vatsa paljaana, terävät kynnet piilossa. Huulten välistä pilkistää sapelinmuotoiset kulmahampaat. Muistutuksena. Se seuraa kiinteästi liikehdintääni. Se näyttää levolliselta mutta on tilaisuuden tullen heti valppaana hyökkäykseen. Se on sukupuunsa vahvaa jälkikasvua. Siirryn keittiöön, sillä minulla on nälkä. Kesken ruokailun huomaan Leijonan kääntyneen kyljelleen. Se makaa liikkumattomana ainoastaan hännän päässä näkyy hieman eloa.

Ruokailun jälkeen on päivälevon aika. Jätän Leijonan ja heittäydyn makuuhuoneen sängylle ja hetken päässä olen unen helmoissa. Havahdun kuitenkin pian pieneen liikkeeseen sängyllä. Leijona nuuhkii tassujani, puskee päätään vatsaani vasten ja kiepsahtaa kerälle viereeni.

Tässä talossa ollaan kaikki kavereita, se on sääntö.


Kirjoitushaaste Sadan sanan novelli otsikko mukaan lukien.
Sanat: kesyttää, sääntö, suku



12 kommenttia:

  1. Oikea hyvän tuulen krapu. Sovussa on kivempaa - ehkä leijonankin kanssa! Minulla on vain tuo pieni kissaeläin, pehmeä kuin mikä. Hyrrääkö sun leijona? Jos kyllä, ääni on varmaan valtava :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt ei ole enää huushollissa koiruleita eikä kisuleita. Tuokin Leijona oli joskus sellainen "kyläläinen", hyvin tulvat toimeen keskenään meidän koirulin kanssa...viimein. :)

      Poista
  2. Melkein pelkään jo kissojakin, koko ajan odotin, että leijona hyökkää. Sehän olikin kiltti.

    VastaaPoista
  3. Sopu sijaa antaa! Hyvänmielen krapu. Murrrr!

    VastaaPoista
  4. Voi, miten ihana tarina. Ollaan kaikki kavereita!

    VastaaPoista
  5. Kyllä hyvä yhteiselo on parasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ja kun siedetään toisen puutteet ja virheet niin hyvä on yhteiseloa viettää.

      Poista

Kiitos kommentistasi!